Stupido Records

AAVIKKO

NOVO ATLANTIS
CD (TWIN 103, 2009)

1. Syntaksis Jukebox
2. Specto Supernus
3. Computopia
4. Dies Irae Discodelico
5. Hypatia
6. Novo Atlantis I
7. Novo Atlantis II

TWIN 103

”Levyn avaava Syntaksis liikuttaa tanssijan lanteita jo ensi tahdista. Kappale on ehkä eniten verrannollinen edellislevyn materiaaliin. Soundeista saattaa löytää jopa vanhaa Vangelista. Specto Supernuksen melankolinen C-64-fiilistely on kuorrutettu kliinisillä synasoundeilla, mutta onneksi Tomi Leppäsen rumpusoundiin on tuotu pientä tunkkaisuutta. Tämän kellontarkan rumpalin erottaa parhaiten rumpukoneesta ehkä tässä biisissä. Kaihoisan kasari Computopia nostaa kuulijan mikropiirien palaneen muovin tuoksusta kosmoksen syvään syleilyyn. Aavikko liikkuu tässä viisussa kuitenkin kuolemanvakavissa fiiliksissä. Kansipahvin mukaan konemaiseksi muokattu vokalisointi on peräisin oululaisen postimiehen Läjä Äijälän kitusista.” Sami Sankilampi, noise.fi, 04/2009

”Novo Atlantis on periaatteessa genressään virheetön albumi, mutta instrumentaalimusiikin ikuinen taustamusiikiksi jäämisen vaara on jälleen läsnä. Itse olen jostain syystä nukahtanut iltapäivän ruuhkabussiin useamman kerran levyä kuunnellessa - sen verran hypnoottisesti koukuttavaa Aavikon retrofuturismi on. Yhtye on edelleen tyylilajinsa ehdoton kärkinimi, ja esimerkiksi yllättävänkin lähellä seikkailevalla Jessellä on vanhemmiltaan rutkasti opittavaa.” Tommi Saarikoski, desibeli.net, 05/2009


Kaiken kaikkiaan Aavikko on onnistunut olemaan oma itsensä, mutta uudistumaan sopivasti ja oikeaan suuntaan.
(Sami Sankilampi, noise.fi, 06.04.2009), 5/5

 
BACK FROM THE FUTER
CD (TWIN 74, 2005)

1. Back From The Futer
2. Rosinante Jukebox
3. Homo Futurus
4. Una Lira Soluzione
5. Erotica
6. Wot Wot NeoZulu
7. Futer City
8. P-piste
9. Salamapallo
10. Capitano Argento
11. Diamond Pyramid

TWIN 74

”Viisi pitkää vuotta hiljaiseloa viettänyt instrumentaaliorkestereittemme kuningas iskee takaisin. Back From The Futer on Aavikkoa omimmillaan: synat piippaavat ja vinkuvat aitoon lo fi –henkeen, mutta monista muista alan yrittäjistä poiketen touhu ei lipeä turhan avantgardistiseksi. Rosinate –kappaleesta on olemassa myös Tomi Riionheimon ohjaama, Thaimaassa kuvattu vinkeä video. Ps. Tästäkin hienosta albumista saatavana myös vinyyliversio!” Stupido

”Aavikko –kakun resepti on yksinkertainen mutta maistuva. Pohja valmistetaan robottimaisesta rumpukompista. Mukaan laitetaan agenttielokuvien teemamusiikkia muistuttavia sävelkulkuja sekä hassusti naukuvia syntetisaattoreita. Soundit pidetään aavistuksen raakoina. Mausteeksi ripotellaan sämplättyjä puheenpätkiä ynnä muita ääniä. Sitten kakku uuniin noin 40 minuutiksi.
Maistuu hyvältä, mutta turhan tutulta. Siilinjärveläinen instrumentaalitrio on tehnyt omintakeista musiikkia pian kymmenen vuotta. Sinä aikana yhteen sointi on siirtynyt hartaudella soitetusta Neuvostoliitto-exoticasta kohti kraftwerkiaanista italodiscoa. Pohjimmillaan Aavikon musiikki on pysynyt hyvin samanlaisena.
Uutuuslevy on tasalaatuinen Aavikko-albumi, jolta ei kuitenkaan löydy Viitostien tai Vaaleapunaisen Palvelun kaltaisia instant-klassikoita. Wot Wot Neo Zulun avantgardistiseksi yltyvä mökä ja Futer Citun vocoder-disco toimivat tällä levyllä parhaiten ja todella viihdyttävästi.” Risto Nevanlinna, Nojesguiden, 2005

”Huomionarvoisinta on se, että vaikka Aavikko onkin pinnalta hassutteluun taipuvainen velmuilijajoukko, on Back to the Futer musiikillinen anti kuitenkin oikeasti varteenotettavaa. Kun kappaleet ovat monipuolisia, hauskoja sekä hyviä, ja levy vielä erittäin sulavalinjainen paketti, kyseessä on eittämätön mestariteos.
Tässä lämminretrofuturistinen rohdos elämän harmauteen ja henkisten ilmapallojen puutteeseen.” Kimmo K. Koskinen, Rumba, 2005


Jokaisen suomalaisen sydämessä pitäisi olla paikka Aavikon musiikille. .
(Antti Luukkanen, Soundi 04/2005) 3/5.
.

Suomi, Sauna, Sisu ja Syntikka. .
(Janne Kuusinen, desibeli.net) 4/5


 
« Takaisin kataloogiin